Suun terveys
Hammaslääkärin näkökulma
Valolla on tiedetty olevan hoidollista vaikutusta jo vuosituhansia, mutta vuonna 1898 Oscar Raab ryhtyi ensimmäisenä lähestymään asiaa tieteellisesti. Hän dokumentoi ensimmäisenä valoaktivaatioon perustuvan antibakteerisen vaikutuksen. Tällöin menetelmän laajaa käyttöönottoa haittasi kuitenkin sopivien valolähteiden puute.
Antibioottien löytyminen bakteeri-infektioiden hoitoon vuonna 1928 korvasi tarpeen valoaktivoitaville menetelmille. Sittemmin on kuitenkin havaittu, että systeemisesti annettavat antibiootit haittaavat laajasti kehon normaalia bakteeritasapainoa. Samaan aikaan antibioottiresistenssistä on muodostunut alati kasvava uhka terveydenhuollolle.
Lokaalissa valoaktivoitavassa hoidossa antibakteerinen vaikutus kohdentuu vain valoaktivoitavaan kohtaan, eikä se vaikuta kehon normaaliflooraan. Valoaktivoitaville menetelmille ei myöskään muodostu antibioottiresistenssiä.
Valoaktivoitavan antibakteerisen menetelmän tausta tiedetään nykyään tarkasti. Fotodynaaminen menetelmä vaatii valon, väriaineen eli valoherkistimen sekä hapen yhteisvaikutuksen. Väriaineille on yhteistä kyky imeä itseensä runsaasti näkyvää valoa.
Jotta väriaine voisi toimia herkistimenä, sen täytyy pystyä absorboimaan valoenergiaa. Näin herkistinmolekyylin elektroni virittyy korkeammalle energiatasolle. Tämä virittynyt energiataso purkautuu joko lämpövärähtelynä (fototerminen vaikutus) tai siirtyen edelleen lähellä olevan happimolekyylin uloimmalle elektronikehälle (fotodynaaminen vaikutus). Fotodynaamisen vaikutuksen välittäjänä toimii korkeaenerginen happi.
Kuva 2. Vasemmalla: Porphyromonas gingivalis-bakteeriviljelmä verimaljalla. Oikealla: Lumoral-menetelmällä inaktivoitu samanlainen bakteeriviljelmä.
Toisin kuin kehittyneemmillä soluilla, bakteereilla on heikko kyky puolustautua fotodynaamista ja fototermista menetelmää vastaan. Ihmisen solut suojautuvat tehokkaasti bakteereille haitallisia happiradikaaliannoksia vastaan tähän tarkoitukseen kehittyneiden entsyymien avulla.
Kaikista lääkärikunnista juuri hammaslääkärit ovat omaksuneet antibakteerisen fotodynaamisen terapian laajimmin. He ovat käyttäneet menetelmää erityisesti parodontiitin hoitoon. Nämä laservalon avulla toteutettavat hoidot ovat tavallisimpia Saksassa ja Yhdysvalloissa parodontiitin muun hoidon tukena.
Parodontiitissa suurin ongelma on vääristynyt bakteerifloora, joka vaurioittaa hampaiden tukikudoksia. Parodontiitin taustalla on useimmiten puutteellinen hammashygienia. Tauti on bakteeri-infektion muoto, jossa infektion taustalla ei ole yksittäinen bakteeri vaan suuri joukko erilaisia bakteereita yhteistyössä. On huomattava, että lievää parodontiittia sairastaa noin 70 % länsimaisesta aikuisväestöstä.
Fotodynaamisen terapian käyttöä hammasklinikalla rajoittaa suhteellisen korkea hinta ja hoidon annosteluun liittyvä työn määrä. Työn määrää klinikkakäytössä lisäävät laserlaitteet, joissa valoa annostellaan suoraan ientaskuun kunkin hampaan kohdalle erikseen. Tämä tuo hoitoon tehoa ja tarkkuutta, mutta vaatii verrattain paljon resursseja.
Useissa tutkimuksissa on todettu fotodynaamisen terapian parantavan suun bakteeriflooraa ja suun terveyttä ylipäänsä. Useimmissa tapauksissa hoitoa on kuitenkin annosteltu huomattavan harvoin, esimerkiksi kerran puolessa vuodessa tai kerran vuodessa.1,2 Tutkimuksissa, joissa annostelu on jatkuvampaa, tulokset ovat olleet selvästi paremmat3–5 – odotetustikin.
Lumoralin fotodynaamisessa menetelmässä on uusi ajatus. Laite mahdollistaa säännöllisen käytön ja sitä voidaan käyttää paitsi hammaslääkäriklinikalla, myös kotona. Lumorinse on kehitetty erittäin herkästi hammasplakkiin tarttuvaksi. Antibakteerinen vaikutus saadaan näin kohdistettua tarkasti halutulle alueelle ja suun oma bakteerifloora jää rauhaan. Laitteeseen mukaan yhdistetty antibakteerinen sinivalo toimii samalla tavalla kuin perinteinen fotodynaaminen terapia, mutta siinä valoherkistinmolekyyleinä toimivat bakteerin sisäiset väriaineet, porfyriinit ja flaviinit.
Lumoralin fotodynaamisen terapian ja antibakteerisen sinivalon yhteisvaikutus onkin todettu erittäin tehokkaaksi haitallisia suun bakteereita vastaan, eikä yhteisvaikutukselle kehity bakteeriresistenssiä jatkuvassakaan käytössä.
Etelä-Suomi
Riikka Nisula
riikka.nisula@koitehealth.com
Puh. +358 40 7533214
Keski- ja Pohjois-Suomi
Emilia Kataja
emilia.kataja@koitehealth.com
Puh. +358 40 518 5488
Adjunctive use of Lumoral dual-light antibacterial aPDT in non-surgical periodontal treatment (NSPT) results in improved treatment outcomes at three months post-therapy.
This pilot study tested the benefit of a commercially available Lumoral® device designed for regular periodontal dual-light aPDT treatment at home. Seven patients with peri-implant disease applied dual-light aPDT daily in addition to their normal dental hygiene for four weeks. The results suggest a benefit of regular application of dual-light aPDT in peri-implantitis. Frequently repeated application can be a promising approach to diminishing the microbial burden and to lowering the tissue destructive proteolytic and inflammatory load around dental implants.
New means to reduce excessive antibiotic use are urgently needed. This study tested dual-light aPDT against Staphylococcus aureus biofilm with different relative ratios of light energy with indocyanine green.
During cancer treatment, oral mucositis due to radiotherapy or chemotherapy often leads to disruption of the oral mucosa, enabling microbes to invade bloodstream. Viridans streptococcal species are part of the healthy oral microbiota but can be frequently isolated from the blood of neutropenic patients. We have previously shown the antibacterial efficacy of dual-light, the combination of antibacterial blue light (aBL) and indocyanine green photodynamic therapy (aPDT).
Antimicrobial photodynamic therapy (aPDT) has been introduced as an adjunct method for dental hygiene. Although antibacterial and antiplaque effects resulting from aPDT have already been demonstrated in the literature, effects on bacterial flora diversity or early gingivitis biomarkers have not previously been established.
Antimicrobial photodynamic therapy resulted in a significant reduction of plaque formation. An analysis of the 16S rRNA sequencing found a reduction in the Streptococcus, Acinetobacterial, Capnocytophagal, and Rothia bacteria species and a gain in Neisseria and Hemophilus bacteria on the aPDT-treated side. The gain in the latter group of bacteria superseded the relative loss of the former in the plaque, while alpha diversity remained stable. A reduction of the total amount of MMP-8 in the GCF was seen on the treated side, suggesting inhibition of early gingivitis.
Antibacterial photodynamic therapy (aPDT) and antibacterial blue light (aBL) are emerging treatment methods auxiliary to mechanical debridement for periodontitis. In this study, we tested Streptococcus mutans biofilm sensitivity to either aPDT, aBL or their combination dual-light aPDT (simultaneous aPDT and aBL) exposure. In conclusion, when aPDT is administered repeatedly to S. mutans biofilm, a single wavelength-based aBL or aPDT leads to a significant biofilm adaptation and increased S. mutans viability. The combined use of aBL light in synchrony with aPDT arrests the adaptation and provides significantly improved and sustained antibacterial efficacy.
The purpose of this paper is to give an overview of the recent surgical intraoperational applications of ICG fluorescence imaging methods, the basics of the technology, and instrumentation used. Well over 200 papers describing this technique in clinical setting are reviewed. In addition to the surgical applications, other recent medical applications of ICG are briefly examined. Fluorescence Imaging (FI) is one of the most popular imaging modes in biomedical sciences for the visualisation of cells and tissues both in vitro and in vivo.
Tule mukaan mullistamaan suomalaisten suunterveyden omahoito ja ota Lumoral käyttöön klinikallasi. Perehdytämme jatkuvasti hammaslääkäreitä, hammashoitajia ja suuhygienistejä Lumoral-hoidon käyttöön helposti ja joustavasti.
Teettämästämme asiakastyytyväisyyskyselystä ilmeni, että jopa joka kolmas asiakkaistamme toivoisi voivansa hankkia Lumoral-tuotteita apteekista. Suunterveyden omahoidon mullistavat Lumoral-laite ja Lumorinse-tabletit ovat 1.3.2022 alkaen tilattavissa myös apteekkeihin kautta maan.
Mahdollista asiakkaidesi suunterveyden optimointi ja liity laajenevaan jälleenmyyjien verkostoomme!
Lumoral-hoidolla on jo tuhansia tyytyväisiä käyttäjiä. Ota yhteyttä ja liity alati laajenevaan asiantuntijaklinikoiden ja jälleenmyyjien verkostoomme.