Antibioottiresistenssi ja vastuullinen suun sairauksien hoito

Antibioottiresistenssi (AMR) on kasvava kansanterveydellinen huolenaihe, joka vaikuttaa myös suun infektioiden hoitoon.

Suun terveydenhuollossa määrätään noin 10 % kaikista antibiooteista, usein jopa tarpeettomasti, mikä pahentaa AMR-ongelmaa. Tämän vuoksi on tärkeää kehittää ja käyttää vaihtoehtoisia hoitomuotoja, kuten antibakteerista fotodynaamista terapiaa (aPDT), joka ennaltaehkäisee monien suusairauksien syntymistä yhdessä huolellisen mekaanisen suuhygienian kanssa ja vähentää siten antibioottien tarvetta.

AMR tarkoittaa bakteerien, virusten, sienten tai loisten kykyä kehittyä vastustuskykyisiksi aiemmin tehokkaille lääkkeille. Tällöin antibiootit, jotka normaalisti tappaisivat bakteereita tai estäisivät niiden lisääntymisen, eivät enää toimi yhtä hyvin tai ollenkaan, koska bakteerit ovat kehittäneet mekanismeja, jotka estävät lääkkeiden vaikutuksen.

Antibioottien toistuva ja hallitsematon käyttö voi edistää AMR:n kehittymistä. Tämä puolestaan vaikeuttaa infektioiden hoitoa, koska antibiootit eivät enää tehoa yhtä tehokkaasti. AMR voi johtaa pidempään sairastamiseen, vakavampiin infektioihin ja suurempiin terveysriskeihin, minkä vuoksi antibioottien käytön rajoittaminen ja vaihtoehtoisten suunhoitomenetelmien hyödyntäminen perinteisen hampaiden harjaamisen ja hammasvälien puhdistamisen lisänä on erityisen tärkeää. 

Uudet hoitomenetelmät tärkeässä roolissa

Helsingin uuden lastensairaalan sydän- ja elinsiirtokirurgi Tommi Pätilä korostaa antibioottien käytön rajoittamisen tärkeyttä, sillä resistenttien bakteerikantojen kehittyminen on jatkuvaa.

”Antibioottien käytön rajoittaminen kaikissa hoidoissa olisi tärkeää, sillä uusia mikrobilääkeresistenttejä bakteerikantoja syntyy jatkuvasti. Onkin arvioitu, että valoaktivoitavasta menetelmästä on tulossa yhä tärkeämpi hoitomuoto lääketieteessä sitä mukaa, kun antibioottiresistenssi lisääntyy, Pätilä sanoo.

”Kaikkein lupaavin seikka antibakteerisessa valoaktivoitavassa menetelmässä on bakteeriresistenssin puuttuminen. Tämä perustuu fysikaaliseen ilmiöön. Toistaiseksi resistenssiä ei ole laajoissa tutkimuksissa havaittu,” Pätilä jatkaa.

Toisin kuin perinteiset antibiootit, Lumoral-hoito perustuu mekanismin, joka tekee bakteerien vastustuskyvyn kehittymisestä vaikeampaa.

“Lumoral-hoito yhdistää antibakteerisen suuveden ja kohdennetun valon aktivaation haitallisten bakteerien tehokkaaseen vähentämiseen suussa. Vähentämällä plakin haitallista bakteerikuormaa menetelmä estää suun infektioiden syntymisen ennalta ja vähentää siten myös antibioottien tarvetta tukien samalla taistelua antibioottiresistenssiä vastaan,” Pätilä sanoo

Pätilän huomauttaa, että muun suuhygienian tukena säännöllisesti käytetty Lumoral-hoito on erityisen hyödyllinen yleissairauksien yhteydessä. Esimerkiksi Sjögren-potilaat tarvitsevat tehokkaita suunterveyttä tukevia hoitomuotoja vakavien infektioiden ehkäisemiseksi.

Ennaltaehkäisevä lähestymistapa hammashoidossa

Tutkimusten mukaan jopa puolet maailman yli 30-vuotiaista kärsii jonkinasteisesta parodontiitista eli vakavasta iensairaudesta. Hoitamattomana parodontiitti voi johtaa hampaiden menetykseen ja jopa vakaviin systeemisiin terveysongelmiin, kuten sydänkohtauksen tai aivohalvauksen syntymiseen.

"Hammasharja poistaa vain noin 60 % suun biofilmistä, mikä yllättää monet. Ei ole siis ihme, että karies ja ientulehdus ovat maailman yleisimpiä sairauksia. Jos haluamme parantaa suunterveyttä, meidän on kiinnitettävä huomiota harjauksen jälkeen suuhun jäävään plakkikerrokseen, eli jäännösplakkiin," toteaa Timo Sorsa, Helsingin yliopiston suu- ja leukasairauksien yksikön professori.

Professori Sorsan mukaan parodontiitin ehkäisy ja varhainen diagnosointi tuovat pitkäaikaisia hyötyjä paitsi potilaille itselleen myös kansanterveyden ja talouden näkökulmasta. Uudet diagnosointi- ja hoitomenetelmät ovat nyt mullistamassa hammaslääketiedettä, mikä tekee näiden tavoitteiden saavuttamisesta entistä realistisempaa.

”Antibakteerinen hoito tehostaa hampaiden harjauksen vaikutusta. Kun vähennämme suunsairauksien riskejä, potilaiden ei tarvitse turvautua niin usein perinteisiin iensairauksien hoitoihin. Tämä pienentää myös AMR:n ja siihen liittyvien sivuvaikutusten riskiä.”

Potilaille, joilla on systeemisiä terveysriskejä, kuten autoimmuunisairaus taustalla, ennaltaehkäisevä suunhoito on erityisen tärkeää vakavien infektioiden ja komplikaatioiden välttämiseksi.

Professori jatkaa, että myös koulutuksella on suuri merkitys antibioottien tarpeettoman käytön vähentämisessä hammashoidossa.

1. Global burden of bacterial antimicrobial resistance 1990–2021: a systematic analysis with forecasts to 2050, Naghavi, Mohsen et al., The Lancet, Volume 404, Issue 10459, 1199 – 1226
2. https://www.fdiworlddental.org/preventing-amr-and-infections
3. https://www.niaid.nih.gov/research/antimicrobial-resistance-causes
4. Correia, J.H.; Rodrigues, J.A.; Pimenta, S.; Dong, T.; Yang, Z. Photodynamic Therapy Review: Principles, Photosensitizers, Applications, and Future Directions. Pharmaceutics 2021, 13, 1332. https://doi.org/10.3390/pharmaceutics13091332
5. Gilaberte Y, Rezusta A, Juarranz A and Hamblin MR (2021) Editorial: Antimicrobial Photodynamic Therapy: A New Paradigm in the Fight Against Infections. Front. Med. 8:788888. doi: 10.3389/fmed.2021.788888
6. Gursoy, H., Ozcakir-Tomruk, C., Tanalp, J. et al. Photodynamic therapy in dentistry: a literature review. Clin Oral Invest 17, 1113–1125 (2013). https://doi.org/10.1007/s00784-012-0845-7
7. Stájer, A.; Kajári, S.; Gajdács, M.; Musah-Eroje, A.; Baráth, Z. Utility of Photodynamic Therapy in Dentistry: Current Concepts. Dent. J. 2020, 8, 43. https://doi.org/10.3390/dj8020043
8. Cieplik F, Jakubovics NS, Buchalla W, Maisch T, Hellwig E and Al-Ahmad A (2019) Resistance Toward Chlorhexidine in Oral Bacteria – Is There Cause for Concern? Front. Microbiol. 10:587. doi: 10.3389/fmicb.2019.00587
9. Wand ME, Bock LJ, Bonney LC, Sutton JM. 2017. Mechanisms of Increased Resistance to Chlorhexidine and Cross-Resistance to Colistin following Exposure of Klebsiella pneumoniae Clinical Isolates to Chlorhexidine. Antimicrob Agents Chemother 61:10.1128/aac.01162-16. https://doi.org/10.1128/aac.01162-16
10. Nazir M, Al-Ansari A, Al-Khalifa K, Alhareky M, Gaffar B, Almas K. Global Prevalence of Periodontal Disease and Lack of Its Surveillance. ScientificWorldJournal. 2020 May 28;2020:2146160. doi: 10.1155/2020/2146160. PMID: 32549797; PMCID: PMC7275199.
11. Gao Y, Lin H, Luo Y, Li J, Gong C, Chen H and Gong R (2023), Nanomaterial-based photodynamic therapy for antibacterial applications: a comprehensive review. Front. Mater. 10:1260887. doi: 10.3389/fmats.2023.1260887