Maailman diabetespäivä: suunterveyden ylläpito on tärkeä osa diabeetikon kokonaishoitoa

Maailman diabetespäivää vietetään vuosittain 14. marraskuuta. Vuosipäivän tarkoituksena on lisätä tietoisuutta diabeteksesta maailmanlaajuisesti sekä edistää diabeteksen ehkäisyä, hoitoa ja tutkimusta. Diabeteksen ja suunterveyden välillä on useita yhteyksiä, ja suunterveys on tärkeä osa diabeteksen kokonaisvaltaista hallintaa.

Suomessa on noin 450 000 diagnosoitua hoidossa olevaa diabeetikkoa ja näistä noin 50 000 tyypin 1 diabeetikkoa, kun taas noin 400 000 sairastaa tyypin 2 diabetesta. Lisäksi tiedetään, että 50 000–100 000 suomalaista sairastaa tyypin 2 diabetesta tietämättään. Raskausdiabetes puolestaan diagnosoidaan vuosittain tuhansilla odottavilla äideillä.

– Tyypin 2 diabetes on kansansairaus kaikkialla maailmassa, missä elintaso nousee. Etenkin länsimaissa, joissa ylipaino on yleinen kansanterveydellinen ongelma, toteaa Helsingin yliopiston suu- ja leukasairauksien professori Timo Sorsa.

Sorsan mukaan diabetes voi vaikuttaa suunterveyteen monin tavoin. Diabeetikoilla on suurentunut riski sairastua ientulehdukseen (gingiviitti) ja edetä vakavampaan ientulehdukseen, jota kutsutaan parodontiitiksi. Diabeteksen huonosti hallitseminen voi lisätä näiden suun terveysongelmien riskiä.

Toisaalta myös suunterveys voi vaikuttaa diabeteksen hallintaan. Huono suunterveys voi vaikeuttaa verensokerin hallintaa ja pahentaa diabeteksen komplikaatioita.

– Iensairauksien, kuten parodontiitin, on jo pitkään tiedetty olevan yhteydessä moniin kroonisiin sairauksiin. Selvä yhteys on tutkimuksessa [1] havaittu erityisesti parodontiitin ja diabeteksen välillä. Diabeteksen lisäksi parodontiitilla näyttäisi olevan yhteys myös diabeteksen esiasteen eli metabolisen oireyhtymän riskiin.

Koska suunterveyden ja diabeteksen välinen yhteys on niin selkeä, Maailman diabetespäivän yhtenä tavoitteena on kannustaa diabeetikkoja huolehtimaan hyvin suunterveydestään. Säännölliset hammaslääkäritarkastukset ja huolellinen suuhygienia ovat diabeetikoille välttämättömiä. Myös terveelliset elämäntavat, kuten terveellinen ruokavalio, liikunta ja tupakoinnin välttäminen auttavat hallitsemaan sekä diabetesta että suun terveyttä.

Kaksisuuntainen vaikutus – moninkertaiset kulut

Sorsa muistuttaa, että parodontiitin onnistunut hoito vaikuttaa myönteisesti myös diabeteksen hoitotuloksiin ja laskee hoidon kustannuksia. Samoin diabeteksen onnistunut hoito hidastaa parodontiitin etenemistä ja pienentää samalla hoidon aiheuttamia kuluja.

Tutkijat arvioivat, että tällaisia kahdensuuntaisia vaikutuksia sairauksien välillä tunnistetaan tulevaisuudessa todennäköisesti lisää.

– Terveydenhuollossa tulisi nykyistä enemmän huomioida potilaiden yleis- ja suunterveys kokonaisuutena, koska tutkimuksemme osoittaa, että sairauksilla on piilevänäkin haitallinen ja pitkäaikainen vaikutus toisiinsa, Sorsa painottaa.

Sorsan mukaan alan koulutuksissa pyritään jo siihen, että hammaslääkärit tekisivät yhä enemmän myös lääketieteellisiä huomioita potilaidensa yleisterveydestä ja -kunnosta. Esimerkiksi, jos lääkäri näkee, että hänen potilaallaan on tyypillisiä krooniseen sairauteen kuten diabetekseen viittaavia piirteitä, hänen tulisi jatkossa nykyistä herkemmin ohjata jatkotutkimuksiin.

– Sama koskee tilannetta, jossa potilaalla on esimerkiksi melanoomaan viittaavia ihomuutoksia. Myös tässä tapauksessa hammaslääkärin velvollisuus on ohjata potilas hakeutumaan jatkohoitoon. Sama koskee mitä tahansa näkyviä oireita, jos ne ovat ilmeisiä.

Suun iensairauksien hoitamatta jättäminen on terveydenhuoltoresurssien haaskaamista.  Helpommalla pääsee sekä potilas että yhteiskunta, jos suunterveyden yhteys tunnistetaan nykyistäkin paremmin, Sorsa korostaa.

– Jos lääkäri pyrkii tasapainottamaan diabetesta, mutta jättää huomioimatta suussa muhivan ienssairauden, diabetesta on hankalampi saada ”kuriin”. Insuliinia ja rahaa kuluu turhaan, jos ihmisellä on piilevä ientauti, joka ei välttämättä näy potilaalla edes päälle päin.

Ennaltaehkäisyllä ikäsairaudet kuriin

Samankaltainen yhteys pätee professorin mukaan myös muihin kroonisiin sairauksiin. Hän muistuttaa, että ihmisten eliniän pidentyessä hampaidenkin tulisi pysyä suussa yhä pidempään. Niin diabetes, syöpä kuin erilaiset iensairaudet lisääntyvät iän myötä. Tärkeää on panostaa kroonisten sairauksien ennaltaehkäisyyn.

Sorsa muistuttaa, että suunterveys on yleisesti ottaen ihmisillä parantunut Suomessa 60–70-luvulta, mutta petrattavaa on edelleen. Väestön ikääntymisen seurauksena myös uusia haasteita on syntynyt, sillä implanttien määrä on vastaavasti ihmisten suussa lisääntynyt. Tämä luo uutta maaperää ientulehdusten synnylle.

– Ennen vanhaan hampaat tippuivat ikääntyessä pois. Nyt tilalle asetetaan implantteja, jotka luovat maaperän uusille ientulehdukselle ja ongelmille. Jos potilaalla on neljä implanttia suussaan, ja jokaisen implantin kohdalla ien on rempallaan, niin bakteereille muodostuu jatkuva yhteys verenkiertoon.

Sorsan mukaan ainoa tapa välttää iensairauksien tuomat haasteet on se, että huolehditaan suuhygieniasta hyvin. Tätä voidaan edistää huolellisella omahoidolla ja tehostaa entisestään säännöllisen Lumoral-hoidon avulla [2]. 

Pikatestillä tehoa diabeteksen diagnosointiin ja hoitoon

Nykyistä suunterveyden hoitoprotokollamallia voisi Sorsan mukaan tehostaa huomattavasti ottamalla siihen osaksi aMMP-8-pikatesti, jonka avulla voidaan kätevästi suun entsyymeistä tunnistaa niin parodontiitti kuin diabetes ja sen esiasteet [3]. 

aMMP-8-entsyymin testi nopeuttaisi iensairauksien diagnosointia myös implanttipotilailla. Entsyymitestin pystyy suorittamaan hammaslääkärivastaanotolla, ja vastauksen ienkudoksien terveydestä saamaan jo viidessä minuutissa testin suorittamisesta.

– Parodontiitin onnistunut pikadiagnostiikka, seulonta ja hoito vaikuttaa myönteisesti diabeteksen hoitotuloksiin ja laskee todennäköisesti hoidon kustannuksia. Samoin diabeteksen seulonta ja onnistunut hoito hidastavat parodontiitin etenemistä ja pienentävät samalla hoidon aiheuttamia kuluja.

Lähteitä:

1 Heikkilä Pia, Niskanen Leo, But Anna, Sorsa Timo, Haukka Jari, Oral health associated with incident diabetes but not other chronic diseases: A register-based cohort study. Frontiers in Oral Health 3/2022. DOI: 10.3389/froh.2022.956072. 

2 Pakarinen, S.; Saarela, R.K.T.; Välimaa, H.; Heikkinen, A.M.; Kankuri, E.; Noponen, M.; Alapulli, H.; Tervahartiala, T.; Räisänen, I.T.; Sorsa, T.; Pätilä, T. Home-Applied Dual-Light Photodynamic Therapy in the Treatment of Stable Chronic Periodontitis (HOPE-CP)—Three-Month Interim Results. Dent. J. 2022, 10, 206. https://doi.org/10.3390/dj10110206

3 Sorsa T, Nwhator SO, Sakellari D, Grigoriadis A, Umeizudike KA, Brandt E, Keskin M, Tervahartiala T, Pärnänen P, Gupta S, Mohindra R, Bostanci N, Buduneli N and Räisänen IT (2022) aMMP-8 Oral Fluid PoC Test in Relation to Oral and Systemic Diseases. Front. Oral. Health 3:897115. doi: 10.3389/froh.2022.897115.