Maailman diabetesviikkoa vietettiin 14.-20.11.2022. Juhlaviikon käynnisti Maailman diabetespäivä 14.11. – ajankohta, joka on samalla insuliinin toisen keksijän Frederick Bantingin syntymäpäivä. Diabetes on krooninen sairaus, joka koskettaa miljoonia ihmisiä ympäri maailman. Sairauden hoidossa omahoito on tärkeässä roolissa – yksi osa tästä on huolellinen suunterveyden ylläpito.
Suomessa on noin 450 000 diagnosoitua hoidossa olevaa diabeetikkoa: noin 50 000 tyypin 1 ja noin 400 000 tyypin 2 diabeetikkoa. Lisäksi Suomessa sairastaa tyypin 2 diabetesta tietämättään 50 000–100 000. Raskausdiabetes puolestaan todetaan tuhansilla odottavilla äideillä vuosittain.
– Tyypin 2 diabetes on kansansairaus kaikkialla maailmassa, missä elintaso nousee. Etenkin länsimaissa, joissa ylipaino on yleinen kansanterveydellinen ongelma, toteaa Helsingin yliopiston suu- ja leukasairauksien professori Timo Sorsa.
Iensairauksien, kuten parodontiitin, on jo pitkään tiedetty olevan yhteydessä moniin kroonisiin sairauksiin. Lokakuussa ilmestyneessä Helsingin yliopiston tutkimuksessa selvitettiin suun terveyden ennustearvoa eri kroonisten tautien synnylle 10 vuoden seurannassa [1].
Sorsan mukaan tutkimuksessa [1] havaittiin selvä yhteys erityisesti parodontiitin eli hampaan kiinnityskudosten ja diabeteksen välillä. Yhtä vahvaa yhteyttä muihin yleisiin kroonisiin sairauksiin kuten sidekudossairauksiin, nivelreumaan, tulehduksellisiin suolistosairauksiin tai vakaviin mielenterveyden sairauksiin ei havaittu. Diabeteksen lisäksi parodontiitilla näyttäisi kuitenkin olevan jonkinlainen yhteys myös diabeteksen esiasteen eli metabolisen oireyhtymän riskiin.
Koska suunterveyden ja diabeteksen välinen yhteys on niin selkeä, Sorsan mukaan diabetespotilaiden yleis- ja suunterveyttä tulisi tarkastella kokonaisuutena parhaan mahdollisen hoitotuloksen saavuttamiseksi.
– Terveydenhuollossa tulisi huomioida potilaiden yleis- ja suunterveys kokonaisuutena, koska tutkimuksemme osoittaa, että sairauksilla on piilevänäkin haitallinen ja pitkäaikainen vaikutus toisiinsa, hän painottaa.
– Sairauksien keskinäiset vaikutukset aiheuttavat myös yhteiskunnalle ja potilaalle kustannusten nousua, koska ne vaikeuttavat ja kallistuttavat toistensa taudinmääritystä ja hoitoja. Vaikutukset ovat merkittäviä sekä kansanterveydellisesti että kansantaloudellisesti, hän jatkaa.
Kaksisuuntainen vaikutus – moninkertaiset kulut
Diabeetikoilla on noin kolminkertainen riski sairastua ientulehdukseen ja parodontiittiin. Vaikuttavuus parodontiitin ja diabeteksen välillä on kaksisuuntainen.
– Diabetes nostaa parodontiitin muodostumisen riskiä, ja toisaalta parodontiittiin liittyvä krooninen tulehdustila heikentää verensokerin säätelyä. Vastaavasti parodontiitti alkavana tai piilevänä kroonistaa diabetesta sekä vaikeuttaa sen diagnoosia, hoitotasapainon saavuttamista ja ylläpitohoitoa, Sorsa sanoo.
Parodontiitin onnistunut hoito vaikuttaa myönteisesti diabeteksen hoitotuloksiin ja laskee hoidon kustannuksia. Samoin diabeteksen onnistunut hoito hidastaa parodontiitin etenemistä ja pienentää samalla hoidon aiheuttamia kuluja.
Tutkijat arvioivat, että tällaisia molempisuuntaisia vaikutuksia sairauksien välillä tunnistetaan tulevaisuudessa todennäköisesti lisää.
– Terveydenhuollossa tulisi nykyistä enemmän huomioida potilaiden yleis- ja suunterveys kokonaisuutena, koska tutkimuksemme osoittaa, että sairauksilla on piilevänäkin haitallinen ja pitkäaikainen vaikutus toisiinsa, Sorsa painottaa.
Sorsan mukaan alan koulutuksissa pyritään jo siihen, että hammaslääkärit tekisivät yhä enemmän myös lääketieteellisiä huomioita potilaidensa yleisterveydestä ja -kunnosta. Esimerkiksi, jos lääkäri näkee, että hänen potilaallaan on tyypillisiä krooniseen sairauteen kuten diabetekseen viittaavia piirteitä, hänen tulisi jatkossa nykyistä herkemmin ohjata jatkotutkimuksiin.
– Sama koskee tilannetta, jossa potilaalla on esimerkiksi melanoomaan viittaavia ihomuutoksia. Myös tässä tapauksessa hammaslääkärin velvollisuus on ohjata potilas hakeutumaan jatkohoitoon. Sama koskee mitä tahansa näkyviä oireita, jos ne ovat ilmeisiä.
Suun iensairauksien hoitamatta jättäminen on terveydenhuoltoresurssien haaskaamista. Helpommalla pääsee sekä potilas että yhteiskunta, jos suunterveyden yhteys tunnistetaan nykyistäkin paremmin, Sorsa korostaa.
– Jos lääkäri pyrkii tasapainottamaan sokeritautia kaikilla tarjolla olevilla lääketietieteellisillä toimenpiteillä ja olemassa olevaa hoitoprotakollaa seuraamalla, mutta jättää huomioimatta suussa muhivan ienssairauden, diabetesta on hankalampi saada ”kuriin”. Insuliinia ja rahaa kuluu turhaan, jos ihmisellä on piilevä ientauti, joka ei välttämättä näy potilaalla edes päälle päin.
Ennaltaehkäisyllä ikäsairaudet kuriin
Samankaltainen yhteys pätee professorin mukaan myös muihin kroonisiin sairauksiin.
– Ihmisten eliniän pidentyessä hampaidenkin tulisi pysyä suussa yhä pidempään. Niin diabetes, syöpä kuin erilaiset iensairaudet lisääntyvät iän myötä. Tärkeää on panostaa kroonisten sairauksien ennaltaehkäisyyn huolehtimalla niin suunterveydestä omahoitoa tehostamalla kuin yleiskunnosta esimerkiksi sauvakävelyn tai vesijuoksun avulla.
Sorsa muistuttaa, että suunterveys on yleisesti ottaen ihmisillä parantunut Suomessa 60–70-luvulta, mutta petrattavaa on edelleen. Väestön ikääntymisen seurauksena myös uusia haasteita on syntynyt, sillä implanttien määrä on vastaavasti ihmisten suussa lisääntynyt. Tämä luo uutta maaperää ientulehdusten synnylle.
– Ennen vanhaan hampaat tippuivat ikääntyessä pois. Nyt tilalle asetetaan implantteja, jotka luovat maaperän uusille ientulehdukselle ja ongelmille. Jos potilaalla on neljä implanttia suussaan, ja jokaisen implantin kohdalla ien on rempallaan, niin bakteereille muodostuu jatkuva yhteys verenkiertoon.
Sorsan mukaan ainoa tapa välttää iensairauksien tuomat haasteet on se, että huolehditaan suuhygieniasta hyvin pitämällä hampaat ja hammasvälit plakkivapaina. Tätä voidaan edistää huolellisella omahoidolla ja tehostaa entisestään säännöllisen Lumoral-hoidon avulla [2].
Lumoral on CE-merkitty luokan IIa lääkinnällinen laite, joka parantaa kotihoitoa, kun sitä käytetään mekaanisen puhdistuksen lisäksi. Suomalaisten tutkijoiden kehittämä laite poistaa mikroskooppisen pienen plakin, hidastaa uuden plakin muodostumista ja hidastaa siten hammaskiven muodostumista. Sen on myös osoitettu ehkäisevän tehokkaasti ientulehdusta, parodontiittia ja hampaiden reikiintymistä [2].
Pikatestillä tehoa diabeteksen diagnosointiin ja hoitoon
Sorsan mukaan nykyistä suunterveyden hoitoprotokollamallia voisi tehostaa huomattavasti nykyisestä ottamalla siihen osaksi kehitteillä oleva aMMP-8-pikatesti, jonka avulla voidaan kätevästi suun entsyymeistä tunnistaa niin parodontiitti kuin diabetes ja sen esiasteet [3].
aMMP-8-entsyymin testi nopeuttaisi iensairauksien diagnosointia myös implanttipotilailla. Ongelmia aiheuttavia bakteereja voidaan potilaiden suusta lähteä toki etsimään viljelemällä laboratorioissa ennen implanttien asettamista, mutta se kestää päivistä viikkoihin. aMMP-8 entsyymitestin pystyy suorittamaan hammaslääkärivastaanotolla, ja vastauksen ienkudoksien terveydestä saamaan jo viidessä minuutissa testin suorittamisesta.
Sorsan mukaan tutkimustulokset ovat jo testin toimivuuden osalta lupaavia ja tämänkaltainen testi voisi olla yleisessä käytössä jo seuraavan viiden vuoden kuluttua.
– Parodontiitin onnistunut pikadiagnostiikka, seulonta ja hoito vaikuttaa myönteisesti diabeteksen hoitotuloksiin ja laskee todennäköisesti hoidon kustannuksia. Samoin diabeteksen seulonta ja onnistunut hoito hidastavat parodontiitin etenemistä ja pienentävät samalla hoidon aiheuttamia kuluja.
Lähteitä:
1 Heikkilä Pia, Niskanen Leo, But Anna, Sorsa Timo, Haukka Jari, Oral health associated with incident diabetes but not other chronic diseases: A register-based cohort study. Frontiers in Oral Health 3/2022. DOI: 10.3389/froh.2022.956072.
2 Pakarinen, S.; Saarela, R.K.T.; Välimaa, H.; Heikkinen, A.M.; Kankuri, E.; Noponen, M.; Alapulli, H.; Tervahartiala, T.; Räisänen, I.T.; Sorsa, T.; Pätilä, T. Home-Applied Dual-Light Photodynamic Therapy in the Treatment of Stable Chronic Periodontitis (HOPE-CP)—Three-Month Interim Results. Dent. J. 2022, 10, 206. https://doi.org/10.3390/dj10110206
3 Sorsa T, Nwhator SO, Sakellari D, Grigoriadis A, Umeizudike KA, Brandt E, Keskin M, Tervahartiala T, Pärnänen P, Gupta S, Mohindra R, Bostanci N, Buduneli N and Räisänen IT (2022) aMMP-8 Oral Fluid PoC Test in Relation to Oral and Systemic Diseases. Front. Oral. Health 3:897115. doi: 10.3389/froh.2022.897115.
Lue Helsingin yliopiston artikkeli aiheesta tästä
