Suomen Suuhygienistiliiton vetovastuu Lumoral-tutkija Hanna Lähteenmäelle

Suuhygienisti, tohtori ja Lumoral-menetelmään perehtynyt tutkija Hanna Lähteenmäki on valittu Suomen Suuhygienistiliiton uudeksi puheenjohtajaksi seuraavalle kaksivuotiskaudelle, 1.1.2024 alkaen. Lähteenmäki on tehnyt pitkän uran suunterveyden edistämisen ja tutkimuksen parissa. Hänellä on myös kokemusta Tampereen seudun hammashoitajat ja suuhygienistit -yhdistyksen hallitustyöskentelystä 2000-luvun alussa.

Lähteenmäki on toiminut yli kaksikymmentä vuotta suuhygienistinä Tampereella sijaitsevassa yksityisellä hammasklinikalla. Lisäkoulutuksia erilaisiin implanttihoitoihin hän on suorittanut niin Suomessa kuin ulkomaillakin. Vuonna 2016 hän suoritti SHG YAMK-tutkinnon (kliininen asiantuntija) Metropoliassa Helsingissä.

Vuonna 2018 Lähteenmäki hyväksyttiin Professori Timo Sorsan ja Dosentti Taina Tervahartialan tutkimusryhmään Helsingin yliopistoon, suu- ja leukasairauksien yksikköön. Tutkijan roolissaan hän on julkaissut useita kansainvälisiä sekä suomenkielisiä artikkeleita alan lehdissä sekä toiminut alansa asiantuntijana ja luennoitsijana. Hänen tohtoritutkinnon väitöskirjan aihe käsittelee aMMP-8-entsyymi/tuolinvierustestin käytettävyyttä peri-implanttisairauksien diagnosoinnissa. Tutkimuksissa olivat mukana myös Lumoral-fotodynaaminen terapia implanttisairauksien hoidossa.

Suomalaisten suunterveyden asialla

Lähteenmäki kertoo pyrkivänsä tulevan puheenjohtajuuskautensa aikana edistämään suomalaisten suunterveyttä muun muassa suuhygienistikäyntien kela-korvauskäytäntöihin vaikuttamalla. Päämääränään hänellä on, että suuhygienistikäynnit tulisivat kela-korvattaviksi ilman hammaslääkärilähetettä.

– Me suuhygienistit olemme suunterveysalan ammattilaisia ja pystymme hyvin määrittelemään, miten usein potilaan kannattaisi suuhygienistin luona käydä tai millainen tulehdustila hänen suussaan on. Hammaslääkäri toki diagnosoi kiinnityskudossairauden potilaan suussa, mutta entä ne potilaat, jotka eivät ole käyneet hammaslääkärillä tai hänen hammaslääkärinsä on unohtanut lähetteen tehdä? Kaikille ihmisille tässä yhteiskunnassa pitäisi suunterveyden hoito taata osana hyvää terveyttä, Lähteenmäki nostaa esiin.

Lähteenmäki muistuttaa, että ennaltaehkäisevä työ on sitä, mitä suunterveyden ylläpito vaatii ja mitä suuhygienistit parhaimmillaan tarjoavat potilaille työnsä kautta. Säännölliset suuhygienistien suorittamat suun puhdistukset pitävät yllä suunterveyttä ja auttavat ehkäisemään suusairauksia.

Kela-korvauskäytännön muutos tehostaisi hänen mukaansa suunterveyden hoitoalan henkilöstön resurssien käyttöä.  Muutoksen myötä ihmiset voisivat myös vapaammin ja useammin käydä suuhygienistin hoidossa edistämässä suunterveyttään. Lähteenmäen mukaan, jos on yksikin implantti suussa, niin tarve suuhygienistikäynnille on puolen vuoden välein. Mikäli suu on ihan terve niin vuoden välein käynti riittää.

–  Lähetteellä saatavan kelakorvauksen määrä ei olekaan kovin suuri siihen nähden, että suun puhdistus maksaa noin 130 euroa, joten kelakorvausta pitäisi nostaa, koska se ei ole ajantasainen, jolloin muutos lisäisi myös potilaiden välistä hoidon saatavuus tasa-arvoa.

Suuhygienisteille lisävastuuta

Toinen konkreettinen tavoite, johon Lähteenmäki pyrkii, on tarjota suuhygienistikoulutuksen saaneille mahdollisuus ottaa potilaistaan omatoimisesti peri-apikaali röntgenkuvia. Hampaiden sairauksia ei voida havaita silmällä, ja avuksi tarvitaan röntgenkuva.

– Meitä on koulutettu ottamaan peri-apikaalikuvia, mutta emme saa ottaa niitä ilman hammaslääkärin lähetettä. Suuhygienistien vastaanotot eivät saa edes omistaa sitä pientä röntgenputkea, jolla voisivat kuvia ottaa. Se olisi työkalu meille siinä missä hammaslääkäreillekin. Meillä sitä oikeutta Suomessa ei kuitenkaan ole.

– Vähemmän byrokratiaa alalle. Nämä ehdottamani muutokset auttaisivat varmasti myös omalta osaltaan lyhentämään hammashoidon potilasjonoja Suomessa.

Lumoral asioiden ytimessä

Hanna Lähteenmäki on jo vuosia tehnyt aktiivista tutkimusyhteistyötä Lumoral-menetelmää kehittäneen yhtiön Koite Health Oy:n kanssa, ja hän suosittelee potilailleen antibakteeriseen fotodynaamiseen terapiaan pohjautuvaa Lumoral-menetelmää. Myös Suomen Suuhygienistiliitto suosittaa Lumoralin käyttöä.

Lumoral on hampaita puhdistava laite, jota käytetään säännöllisen hampaiden harjauksen lisäksi. Laite soveltuu kaikille, mutta on erityisen tärkeä niille, joilla esiintyy reikiintymistä tai ientulehdusta. Lumoral on tieteellisesti kehitetty, ja sen antibakteerinen teho on hyvin todettu.

Lähteenmäen tuorein Lumoral-tutkimus – Hammasimplanttisairauksien ehkäisy: Tehostettu antibakteerinen fotodynaaminen hoito kotikäytössä– oli esillä Hammaslääkäripäivät 23 -tapahtumassa 9.11-11.11.2023 tultuaan valikoiduksi Hammaslääkäriseura Apollonian perinteiseen posterikilpailuun.

Satunnaistettuun tutkimukseen valikoitui 40 potilasta, joilla oli äskettäin diagnosoitu peri-implanttisairaus.  Tutkimustulokset osoittavat, että säännöllisesti käytettynä aPDT-hoito parantaa tulehtuneiden hammasimplanttien viereisten kudosten terveydentilaa.

Hammasimplanttien määrä lisääntyy jatkuvasti, ja niitä ympäröivien kudosten tulehdukset ovat kasvava ongelma. Lähteenmäen mukaan antibakteerinen Lumoral-hoito tarjoaakin tuoreiden tutkimustulosten valossa lupaavan suunterveyttä parantavavan kotihoitovälineeen myös implanttipotilaille.

Kuvassa Hanna Lähteenmäki nykyisen Suomen Suuhygienistiliiton puheenjohtajan Virve Jääskeläisen kanssa.