Britannialaisen Exeterin yliopistossa toteutettu tutkimus on tuonut lisäymmärrystä suun bakteerien ja aivojen terveyden välisestä yhteydestä. Tulokset, jotka on julkaistu SciTechDaily-sivustolla, viittaavat siihen, että tietyt bakteerit voivat vaikuttaa muistiin, tarkkaavaisuuteen ja Alzheimerin taudin riskiin. Tutkimuksessa havaittiin, että jotkin suun bakteeriryhmät saattavat edistää kognitiivista toimintaa, kun taas toiset voivat edesauttaa sen heikkenemistä.
Tutkimuksen tulosten mukaan haitalliset bakteerit voivat päästä verenkiertoon ja mahdollisesti vaikuttaa aivoihin. Toisaalta hyödyllisten ja haitallisten bakteerien epätasapaino voi häiritä vihanneksista saatavien nitraattien muuttumista typpioksidiksi, joka on tärkeä yhdiste aivojen viestinnälle ja muistitoiminnoille.
Tutkimuksen päätutkija, Exeterin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan tohtori Joanna L’Heureux, kommentoi: "Tuloksemme viittaavat siihen, että jotkin bakteerit voivat olla haitallisia aivojen terveydelle ikääntyessä. Tämä herättää mielenkiintoisen ajatuksen siitä, että hammaslääkärikäynneillä voitaisiin tehdä rutiinitestejä bakteeritasojen mittaamiseksi ja aivojen terveyden varhaisten heikkenemisen merkkien tunnistamiseksi.”
Hyödylliset ja haitalliset bakteerit tunnistettu
Tutkimuksessa tunnistettiin joukko bakteeriryhmiä, jotka liittyvät kognitiiviseen suorituskykyyn. Ne henkilöt, joilla oli korkeammat Neisseria- ja Haemophilus-bakteeritasot, menestyivät paremmin muisti-, tarkkaavaisuus- ja ongelmanratkaisutehtävissä. Heillä havaittiin myös korkeampia typpinitriittipitoisuuksia suussa, mikä liittyy typpioksidin tuotantoon.
Samaan aikaan Porphyromonas-bakteerien korkeammat tasot yhdistettiin muistiongelmiin. Porphyromonas-sukuun kuuluvat bakteerit ovat gramnegatiivisia, anaerobisia ja sauvanmuotoisia bakteereja, jotka liittyvät usein suun ja muiden kehon osien kroonisiin infektioihin. Ne ovat erityisen tunnettuja roolistaan parodontiitissa, eli hampaan kiinnityskudoksen tulehduksessa. Selvityksessä ilmeni, että Prevotella-bakteeriryhmä puolestaan liittyi matalampiin typpinitriittitasoihin, mikä saattaa myös ennakoida huonompaa aivojen terveyttä. Huomionarvoista on, että Prevotella-bakteeria esiintyi enemmän henkilöillä, joilla oli APOE4-geeni, joka on tunnettu Alzheimerin taudin riskitekijä.
Tulokset viittaavat siihen, että suun bakteeriston seuranta voisi toimia apuvälineenä kognitiivisen heikkenemisen varhaisessa tunnistamisessa. Liittämällä bakteeriarvioinnit osaksi rutiininomaisia hammaslääkärikäyntejä terveydenhuollon ammattilaiset voisivat tunnistaa riskiryhmään kuuluvat henkilöt ajoissa ja mahdollistaa varhaiset toimenpiteet.
Lievä kognitiivinen heikkeneminen ja dementiariski
Vaikka lievä muistin heikentyminen on osa normaalia ikääntymistä, huomattavat muutokset luokitellaan lieväksi kognitiiviseksi heikkenemiseksi (MCI). Tutkijoiden mukaan noin 15 % ikäihmisistä kuuluu tähän ryhmään, ja se on merkittävä riskitekijä dementialle ja Alzheimerin taudille.
Tutkimukseen osallistui 110 yli 50-vuotiasta vapaaehtoista PROTECT-ohjelmasta, joka seuraa yli 25 000 keski-ikäisen henkilön aivoterveyttä Isossa-Britanniassa. Osallistujat jaettiin kahteen ryhmään: niihin, joilla ei ollut kognitiivista heikentymistä, ja niihin, joilla esiintyi MCI-oireita. Tutkimuksessa analysoitiin heidän suustaan otettuja näytteitä bakteeripopulaatioiden arvioimiseksi.
Tutkimuksen toinen kirjoittaja, professori Anne Corbett Exeterin yliopiston lääketieteellisestä tiedekunnasta, totesi: "Tutkimuksemme vaikutukset ovat merkittävät. Jos jotkin bakteerit tukevat aivotoimintaa ja toiset edesauttavat sen heikkenemistä, suun bakteeriston tasapainon muuttamiseen perustuvat hoitokeinot voisivat auttaa dementian ennaltaehkäisyssä. Tämä voisi tapahtua ruokavalion muutoksilla, probioottien käytöllä, paremmalla suuhygienialla tai kohdennetuilla hoidoilla.”
Tulevaisuuden tutkimussuunnat ja interventiot
Tutkimus, joka on julkaisu PNAS Nexus -lehdessä korostaa suun mikrobiomin merkitystä aivoterveydelle. Ymmärtämällä, kuinka bakteeritasapaino vaikuttaa typpioksidin tuotantoon ja aivojen toimintaan, tutkijat voivat kehittää strategioita kognitiivisen heikkenemisen hidastamiseksi.
Mahdollisia keinoja ovat esimerkiksi ruokavalion muokkaaminen nitraattien saannin lisäämiseksi, probioottien käyttäminen hyödyllisten bakteerien tukemiseksi, parannettu suuhygienia tai spesifiset hoidot, joilla pyritään palauttamaan mikrobiomin tasapaino. Nämä menetelmät voisivat tukea nykyisiä dementian riskitekijöihin kohdistuvia toimenpiteitä ja parantaa kokonaisvaltaisesti aivojen terveyttä.
Tutkimus korostaa monitieteisen yhteistyön tärkeyttä terveysongelmien ratkaisemisessa. Kun tutkijat jatkavat suun terveyden ja kognitiivisen toiminnan välisten monimutkaisten yhteyksien selvittämistä, nämä havainnot tarjoavat toivoa uusille innovatiivisille strategioille terveellisen ikääntymisen tukemiseksi.
Lumoral-hoito suu- ja aivoterveyden eduksi
Lumoral-hoito parantaa suunterveyttä vähentämällä haitallisia bakteereja, kuten Porphyromonas gingivalis, jotka on yhdistetty parodontiittiin ja systeemisiin sairauksiin. Antibakteerinen valoaktivoitava hoito tuhoaa bakteereja tarkasti, vähentäen ientulehdusta ja suun matala-asteista tulehdusta. Koska suun bakteerit voivat päästä verenkierron kautta elimistöön, niiden vähentäminen voi pienentää Alzheimerin taudin ja muiden neurodegeneratiivisten sairauksien riskiä.
Tutkimukset viittaavat siihen, että P. gingivaliksen tuottamat toksiinit voivat edistää aivojen tulehdusta ja proteiinikertymiä, jotka liittyvät dementiaan. Lumoral-hoidon säännöllinen käyttö osana huolellista mekaanista suuhygieniarutiinia voi siis tarjota paitsi suun myös koko elimistön ja erityisesti aivojen terveyttä suojaavan vaikutuksen.
Tutkimus: "Oral microbiome and nitric oxide biomarkers in older people with mild cognitive impairment and APOE4 genotype", DOI:10.1093/pnasnexus/pgae543
