Sjögrenin oireyhtymästä johtuva suun kuivuus lisää merkittävästi riskiä sairastua suun sairauksiin, kuten hampaiden reikiintymiseen ja iensairauksiin kuten parodontiittiin. Suomessa kehitetty antibakteerinen Lumoral-menetelmä edustaa uutta ja innovatiivista lähestymistapaa näiden riskien vähentämiseksi. Nyt hoidon tehoa tutkitaan ensimmäistä kertaa Sjögren-potilailla. Tutkimuksen toteuttavat Metropolia Ammattikorkeakoulun suuhygienistiopiskelijat osana opinnäytetyötään.
"Sjögren-potilaiden suunterveyden haasteet ovat usein monimutkaisia. Tutkimuksen avulla haluamme löytää uusia keinoja lievittää näitä ongelmia ja ehkäistä samalla niihin liittyviä komplikaatioita," toteaa Sjögrenliiton toiminnanjohtaja Tina Mäkelä.
Koska Sjögrenin syndroomaa sairastavilla henkilöillä on heikentynyt syljeneritys, heidän suunterveytensä on erityisen haavoittuvainen ja altis erilaisten suusairauksien syntymiselle. Vähentynyt syljeneritys heikentää syljen luonnollista kykyä suojata suuta. Tämä altistaa paitsi hampaiden reikiintymiselle ja iensairauksille, myös vakaville suun limakalvojen infektioille, jotka vaativat usein antibioottihoitoa. Tämä korostaa ennaltaehkäisevän hoidon tärkeyttä myös Sjögrenin oireyhtymään sairastuneiden suunterveyden tukemisessa.
Suomessa kehitetty antibakteerinen Lumoral-hoito tarjoaa uudenlaisen ratkaisun suunterveyden riskien hallintaan kserostomiasta eli suun kuivuudesta kärsiville potilaille. Uusi tutkimus, johon rekrytoidaan 15 tutkittavaa, toteutetaan Sjögrenliiton, Metropolia AMK:n ja suomalaisen startup-yrityksen Koite Health Oy:n yhteistyönä.
Koite Healthin tutkimusvastaava Mikko Kylmänen korostaa, että Sjögren-potilaiden yksilölliset tarpeet ja vaihteleva oirekirjo tekevät tutkimuksesta erityisen tärkeän ja tarpeellisen.
"Sjögren-potilaiden oireisto on hyvin vaihteleva, joten heidän hoitonsakin vaatii yksilöllistä lähestymistapaa. Tutkimus auttaa meitä ymmärtämään paremmin, millaiset suunhoidon ratkaisut toimivat kullekin potilasjoukolle," kertoo Kylmänen.
Lumoral yhdistää säännöllisen antibakteerisen valoaktivoitavan käsittelyn perinteiseen, mekaaniseen hampaiden puhdistukseen suuhygienian tehostamiseksi.
“Antibakteerinen hoito auttaa vähentämään haitallisten bakteerien määrää suussa ja hidastaa myös uuden plakin muodostumista. Samalla se auttaa ehkäisemään suun infektioiden syntymisen ennalta.”
Toisin kuin perinteiset antibiootit, antibakteerinen Lumoral-hoito perustuu mekanismin, joka tekee bakteerien vastustuskyvyn kehittymisestä vaikeampaa.
Kylmäsen mukaan antibakteerinen menetelmä on erityisen hyödyllinen henkilöille, jotka tarvitsevat tehokkaan lisähoitomuodon suunterveyden tukemiseksi ja vakavien infektioiden ehkäisemiseksi. “Sjögrenin oireyhtymä on yksi monista perussairauksista, jotka altistavat suun sairauksille”.
Opiskelijoiden kliininen tutkimus
Metropolian opiskelijat Sini Laaksonen ja Milla Kiviniemi toteuttavat tutkimukseen kuuluvan kahden kuukauden seurannan.
"Seuraamme potilaiden suunterveyden kehitystä kahden kuukauden ajan tarkastellaksemme, miten säännöllinen Lumoral-hoito vaikuttaa heidän suunterveyteensä. Olemme innostuneita tutkimuksesta ja odotamme pääsevämme tekemään kliinisiä mittauksia," opiskelijat kertovat.
Metropolia Ammattikorkeakoulun lehtori, tutkija ja suuhygienisti Saila Pakarinen toimii tutkimuksen ohjaajana. Hän korostaa, että opiskelijat saavat perusteellista ohjausta tutkimusasetelman suunnittelussa ja eettisten lupaprosessien toteutuksessa. Pakarinen näkee Lumoral-hoidossa potentiaalia monien erityisryhmien, kuten Sjögren-potilaiden, suunterveyden parantamisessa.
"Kahden kuukauden seuranta-aika on riittävä pilottitutkimukseen. Koska opinnäytetyö tehdään vuoden aikana, opiskelijoille on jäätävä aikaa aineiston analyysiin ja tulosten raportointiin, joten kahden kuukauden seuranta on sopiva," Pakarinen toteaa.
Metropolia Ammattikorkeakoulun lehtori, tutkija ja suuhygienisti Saila Pakarinen
Pakarinen jatkaa, että suunterveyden ammattilaisten olisi tärkeää syventää tietämystään erityisryhmien, kuten Sjögren-potilaiden tarpeista. Näin he ovat valmiimpia luomaan henkilökohtaisen hoitosuunnitelman ja valitsemaan sopivat omahoidon välineet asiakkaan erityistarpeet huomioiden.
"Henkilökohtaiset hoitosuunnitelmat ja sopivien omahoitovälineiden valinta ovat avainasemassa näiden potilaiden elämänlaadun parantamisessa," Pakarinen toteaa.
Vaikka tutkimus on alkuvaiheessa, Pakarinen uskoo Lumoral-hoidon tuovan merkittäviä hyötyjä myös Sjögrenin syndroomaa sairastaville. Lumoralin valoaktivoitava hoito on jo aiemmissa tutkimuksissa havaittu helpottavan lievemmän parodontiitin hallintaa.
"Jo julkaistut tutkimukset ovat osoittaneet, että Lumoral-hoito helpottaa plakin hallintaa ja tasapainottaa suun mikrobiomia, mikä auttaa ehkäisemään suun sairauksien pahenemista," hän sanoo.
Antibakteerisen hoidon tehoa selvittäviä tutkimuksia on käynnissä parhaillaan useita Suomessa ja muualla Euroopassa.
Euroopan suurin parodontiittitutkimus osoittaa, että lisäämällä Lumoral päivittäiseen käyttöön parodontiittipotilailla, parodontiitin hoidon tulokset paranivat merkittävästi. Tutkimukset ovat osoittaneet, että jopa kaikkein nykyaikaisimman ja tehokkaimman sähköhammasharjan käytön jälkeen hampaiden pinnoille jää plakkia. Edellä mainittu tutkimus osoitaa myös sen, että Lumoral auttaa käyttäjiään saavuttamaan paremman suuhygienian.
Liettuassa selvitetään parhaillaan Lumoral-laitteen tehoa vakavampaan parodontiittiin. LumoKaunas2023 on kliininen tutkimus, joka tarkastelee Lumoral-laitteen säännöllisen käytön vaikutuksia kroonisen, pitkälle edenneen (vaiheen III-IV) parodontiitin hoitoon. Tutkimukseen rekrytoidaan yhteensä 60 tutkittavaa.
Kohti parempaa elämänlaatua
Uuden Lumoral-tutkimuksen kautta halutaan parantaa Sjögren-potilaiden elämänlaatua tarjoamalla heille nykyistä tehokkaampia hoitomenetelmiä suunterveyden parantamiseen. Samalla se voi avata uusia mahdollisuuksia suunhoidon ammattilaisten koulutukseen ja osaamisen kehittämiseen.
Sjögren-potilaiden suunterveyden selvittäminen on tärkeää senkin vuoksi, että ongelmat suussa heijastuvat yleiseen elämänlaatuun ja yleisterveyteen.
”Suunterveysongelmien ratkominen voi vähentää kehon yleisiä tulehdustiloja ja niiden aiheuttamia komplikaatioita. Suunsairauksien ehkäiseminen ennalta voi toisaalta pienentää Sjögren oireyhtymän hoitokustannuksia ja keventää terveydenhuollon kuormitusta. Päätavoite tutkimuksella on kuitenkin parantaa Sjögren-potilaiden elämänlaatua, jotta he voivat elää mahdollisimman normaalia ja mukavaa elämää sairaudestaan huolimatta,” Sjögrenliiton Mäkelä päättää.
